Planetaarisen jaoston perustamiskokous pidettiin Paimion Parantolassa 31.1.2026.
Jaoston vetäjänä toimii Tiia Eggert.
Jaoston muut perustajajäsenet ovat Tiina Gränö, Mari Kapulainen, Laura Mannila, Maria Mäensalo sekä Taija Wilenius.
Ennen perustamiskokousta perustajajäsenet kuuntelivat ja tervehtivät Paimion metsää yhdessä. Metsässä luotiin metsää ja luontoa kunnioittava rituaali.
Miksi perustimme planetaarisen jaoston?
Luonnonvaraisen elämän hiipuminen eli luontokato uhkaa hyvän elämän edellytyksiä maapallolla ja samaan aikaan monet ihmiset kärsivät tehokkuuden vaatimuksista ja ”oravanpyörässä” elämisestä. Ekokriisien, ilmastonmuutoksen ja luontokadon ajassa on vaarassa myös ihmisten hyvinvointi, olemmehan ihmiseläiminä erottamaton osa luontoa.
Mikäli haluamme nauttia luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista, vuorovaikutuksesta luonnon elementtien kanssa tulevaisuudessakin, on meidän luovuttava kestämättömistä elämäntavoista, mihin ihmiset tarvitsevat myös laajemmin yhteiskunnan, politiikan, yritysten ja yhdistysten tukea. Planetaarisuuden näkökulmat osana psykofyysistä työotetta, sen koulutusta ja yhdistystyötä voidaan nähdä siis laajemmin yksilöiden tukena ja ns. tuuppauksena kohti planetaarista elämäntapaa ja työtä.
Jaosto näkee planetaarisen hyvinvoinnin näkökulmat olennaisena osana myös koulutettavien ammattilaisten kompetenssia. Planetaarisen hyvinvoinnin työote painottaa mm. hyvinvoivaa monilajista nykyhetkeä ja tulevaisuutta, rakkaudellista, arvoja sekä itseisarvon ja lajityypillisen käyttäytymisen oikeutta yli lajien.
***
Psykofyysinen psykoterapiayhdistyksen vuosikokousseminaarissa 6.3.26 planetaarisen jaoston perustajajäsenten lisäksi jaostoon liittyivät Psykofyysisen psykoterapiayhdistyksen jäsenet: Tuija Saloranta, Leni Palola, Anette Palssa, Riina Johansson ja Hanna Vedenheimo. Tervetuloa!
Vuosikokousseminaarissa päätettiin aloittaa tästä päivästä lähtien planetaarisen jaoston esityksen pohjalta ikimetsien suojelun. Osallistumalla yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin olet siis tukemassa monilajisesti tärkeitä vanhoja metsiä. Kaunis monilajinen kiitos!
Yhdistyksemme suojelee metsää Luonnonperintösäätiön kautta. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin omistukseensa luonnonalueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen.
”Koskemattomat tai lähes koskemattomat metsät ja muut luonnonalueet sijaitsevat pieninä saarekkeina eri puolilla maata. Tällainen luonto on tärkeää omana itsenään, rauhaan jätettynä, ja juuri vanhoissa metsänytimissä elää valtaosa uhanalaisista metsälajeistamme. Luonnontilaisilla metsillä on myös monentasoisia merkityksiä ihmiselle, erityisesti suomalaiselle, jonka juuret ovat edelleen oikeassa metsässä. Vapaasti kasvavassa metsässä ihminen voi omalla tavallaan jatkaa ikivanhaa metsänkävijän perinnettä esimerkiksi vaeltamalla, marjastamalla tai sienestämällä. Samalla metsässä saattaa avautua harvinaisia mielen ja todellisuuden puolia – suurten puiden katveessa siellä voi kohdata hiljaisuutta, joka muualta on lähes täysin kadonnut, sekä kauneutta, joka saa pysähtymään.
Ikimetsät tarjoavat ihmisille monipuolisia, kiinnostavia retkimaastoja, taiteilijoille ehtymättömän inspiraation lähteen ja kaikenikäisille korvaamattoman oppimiskohteen. Ikimetsässä luonnon kiertokulku ja monimuotoisuus ovat jokaisen nähtävissä ja koettavissa. Suurten puiden, sammalmättäiden, lahopuiden, poukkoilevien purojen ja suopainanteiden keskellä ihminen tuntee olonsa usein myönteisellä tavalla pieneksi.
Metsän siimeksessä ihmisen aistit voivat vähitellen harjaantua havaitsemaan, että meitä on täällä todella paljon – tuhansia erilaisia eläimiä, kasveja ja sieniä, ja kaikilla on omat tarpeensa ja paikkansa kokonaisuudessa. Parhaimmillaan tästä oivalluksesta kumpuaa syvä kunnioitus luontoa kohtaan. Ikimetsät voivat siis kasvattaa ihmisiä luonnonsuojelijoiksi, ja siksi niiden suojeleminen on tärkeää koko eliökunnan yhteisen tulevaisuuden kannalta.”
Lainaus: https://luonnonperintosaatio.fi
***
Planetaarisen jaoston tapahtumat
Psykofyysisen psykoterapia Ry:n vuosikokousseminaarissa 6-7.3.26 Turussa pidettiin planetaarisen jaoston osuus. Tässä Sofia Laine sekä Ida Nurmi luennoivat aiheesta ”Planetaariset näkökulmat ja luopuminen”. Lisäksi työpajassa liikuttiin sisä- sekä ulkotiloissa hakien erilaisia yhteyksiä niin luontoon, ympäristöömme, kuin toislajisiin.